Kymenlaakson Sähkö Oy Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta

Pakoon paahteelta – kodin viilentämiseen helteellä on useita keinoja

Kuumuutta voi torjua passiivisesti tai aktiivisesti. Kaikki keinot eivät vaadi sähkön käyttöä.

Eteläisessä Suomessa saattaa ikkunoista sisään tuleva auringon lämpösäteily nousta tuhanteen kilowattituntiin vuodessa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan lämpösäteilyä tulee ikkunan neliömetriä kohden noin kilowatti.

Helteillä koti siis todella kuumenee. Tosin kuumuus ei hiivi kotiin yksin ikkunoiden kautta, vaan aurinko lämmittää myös talon rakenteita eli kattoa ja seiniä. Rakenteiden lämpenemiselle ei voi mitään, mutta ikkunoiden kautta tulevalle lämmölle voi.

Vaihtoehtoja on kaksi: passiivinen tai aktiivinen torjunta.

Verhot, kaihtimet, markiisit

Halvin keino helteen torjumiseen on vetää verhot ikkunoiden eteen. Valitettavasti keino on myös tehottomin. Kun aurinko paistaa ikkunaan, lasit, ikkunakarmit ja verhot lämpenevät. Isoin hyöty verhoista onkin siinä, ettei aurinko pääse kuumentamaan sisustusta ja sisärakenteita, jotka taas lämmittäisivät huoneilmaa lisää.

Toiseksi halvin ja helpoin tapa torjua hellettä ovat ikkunan sisäpuolelle kiinnitettävät sälekaihtimet ja rullaverhot. Kannattaa valita kuosi, jonka ulkopuoli on vaalea tai lämpösäteilyä heijastava hopeinen.

Sälekaihtimet torjuvat hellettä tehokkaimmin, kun ne asennetaan ikkunalasien väliin. Muutamat tietolähteet väittävät myös, että kaihtimet torjuvat paahdetta parhaiten, kun säleiden kupera puoli käännetään ulospäin. Uloimman ikkunalasin pintaan kiinnitettävä kalvo on niin ikään kohtuullisen hyvä auringon lämpösäteilyn lieventäjä.

Paras passiivinen tapa helteen torjuntaan on markiisi. Se varjostaa koko ikkunan, jolloin aurinko ei yllä kuumentamaan edes laseja saati sisätiloja. Kehittyneimmissä malleissa markiisi avautuu automaattisesti lämpötila-anturin avulla. Samoin markiisi saattaa kääntyä turvallisesti kasaan, kun tuulen nopeus ylittää tietyn raja-arvon. Kauko-ohjattavia mallejakin on. Hintahaarukka ulottuu useista satasista useisiin tuhansiin euroihin.

Myös muutama muu passiivinen apukeino kannattaa muistaa. Tuuleta läpivedolla illalla, kun paahde on hellittänyt. Älä lämmitä saunaa tai pese pyykkiä. Hetkellisen helpotuksen helteeseen tuo jopa se, jos voit sulattaa pakastimen.

Tuulettimet ja viilentimet

Aktiiviset viilennyskeinot syövät sähköä mutta helpottavat oloa tehokkaimmin. Ostohinnaltaan halvin laite on pöytätuuletin. Se ei tosin viilennä sisäilmaa, ainoastaan kierrättää sitä. Virkistävä vaikutus syntyy, kun liikkuva ilma haihduttaa kosteutta ihon pinnalta.

Ilmanviilentimetkin kierrättävät huoneilmaa puhaltimella ja samalla jäähdyttävät sitä säiliössä olevan veden tai jään avulla. Näiden laitteiden pulma on, että ne samalla kostuttavat sisäilmaa. Monet eivät koe tätä miellyttäväksi, sillä Suomen ilmastossa helteet ovat jo valmiiksi kosteita. Ilmanviilentimet eivät myöskään ole kovin tehokkaita. Laitteita saa jo parillasadalla eurolla.

Liikuteltavista laitteista tehokkaimpia ovat oikeat ilmastointilaitteet. Ne sisältävät kompressorin ja kylmäainetta, joiden avulla ne sekä viilentävät että kuivaavat sisäilmaa, mikä tuntuu helteellä helpottavalta. Ilmasta poistettu vesi varastoidaan laitteen säiliöön, tai se johdetaan letkua pitkin vaikkapa kylpyhuoneen lattiakaivoon. Siirrettävät jäähdyttimet puhaltavat kuumaa huoneilmaa ulos putkea pitkin – putki on kytkettävä sovitteella tuuletusikkunaan. Ilmastointilaitteiden hinnat alkavat vajaasta tuhannesta eurosta.

Tehokkain kodin viilentäjä on kuitenkin kiinteästi asennettu ilmalämpöpumppu. Investointina se on kallein, mutta Suomen oloissa sen vuotuinen jäähdytyslasku jää useimmiten muutaman kympin tasolle, arvioi Motivan asiantuntija Sami Seuna. Tämä johtuu siitä, että ilmalämpöpumppu pystyy laskemaan kodin lämpötilaa nopeasti, joten sitä ei tarvitse käyttää kauan – ainakaan isolla teholla.

Taloyhtiöissä rajoitteita

Viilennysratkaisun valintaa ohjaa myös asuntotyyppi. Omakotitalossa kaikki ratkaisut ovat periaatteessa mahdollisia, joskin paikoin kunnan rakennusvalvonta saattaa torpata markiisien tai ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentamisen talon julkisivulle.

Rivitaloyhtiöt ovat sallivampia viilennysratkaisujen suhteen kuin kerrostaloyhtiöt. Taloyhtiön lupa kuitenkin tarvitaan markiiseihin, paikoin ikkunakalvoihinkin ja aina ilmalämpöpumpulle. Moni kerrostalo ei salli kiinteitä ilmalämpöpumppuja lainkaan. Osa sallii, jos ulkoyksikön saa katseilta piiloon parvekkeelle.

Myös liikuteltavan ilmastointilaitteen kanssa voi lupakysymys tulla vastaan, esimerkiksi jos haluaisi poistaa laitteen kondenssiveden vaikkapa parvekkeen sadevesikouruun. Laitteen poistoilmaputkea ei myöskään saa kytkeä kerrostalon ilmanvaihtokanavaan, sillä se voi sotkea ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan.

Jätä kommentti tästä artikkelista

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Sähkösopimuksiin tai asiakkuuteesi liittyvissä asioissa ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@ksoy.fi

*
*

Lisää luettavaa

Ilmalämpöpumppu on tehokas viilennyslaite – se on myös yllättävän energiatehokas

Nyt on aika pyykätä pyykkikone ja tiskata tiskari – lue kodinkoneiden siivousohjeet tästä

Kuusi kysymystä ilmanvaihdosta – perustietoa ja vinkkejä parempaan ilmanvaihtoon

Pelasta maailma helposti keittiössä – näillä vinkeillä pääset eroon hävikkiruoasta

Säästä lämmityskuluissa puulämmityksen avulla – tässä polttopuutietoa klapinteosta varastointiin

Säästä lämmityskuluissa puulämmityksen avulla – tässä polttopuutietoa klapinteosta varastointiin

Kymenlaakson Sähkö Oy

Seuraa Kymenlaakson Sähköä sosiaalisessa mediassa.

Kymenlaakson Sähkö Facebookissa Kymenlaakson Sähkö Instagramissa Kymenlaakson Sähkö Twitterissä Kymenlaakson Sähkö LinkedInissä Kymenlaakson Sähkö Youtubessa

www.ksoy.fi