Kymenlaakson Sähkö Oy Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta
Ajassa 23.5.2017

Puinen tornimuuntamo siirrettiin Elimäen kotiseutumuseon alueelle ja entisöitiin

Pala suomalaista sähkönjakelun historiaa tallentui tuleville polville, kun täysin palvellut, vanha muuntamo muutettiin museoksi. Hämeenkosken Porvolan kylässä toiminut puinen tornimuuntamo siirrettiin kevättalvella Elimäen kotiseutumuseon alueelle ja entisöitiin. Nyt museomuuntamo on avannut ovensa vierailijoille.

Elimäen kotiseutumuseon pihapiiristä uuden kodin saanut muuntamo on rakennettu 1920-luvulla laadittujen tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1937. Aluksi se sijaitsi silloisen Kosken kunnan kirkonkylällä, josta rakennus siirrettiin Porvolaan vuonna 1954. Materiaalina käytettiin tuolloin puuta, jota oli helposti saatavissa. Puurakenne sopi hyvin maaseudun maisemaan. Vanhojen muuntamoiden huolella viimeistellyt yksityiskohdat ilmensivät arvostusta uutta valon ja voiman lähdettä kohtaan.

Pylväsmuuntamoiden käyttöön alettiin siirtyä 50-luvulla ja puiset suojarakennukset alkoivat tulla tarpeettomiksi. Viimeiset puutornit rakennettiin 60-luvun alussa. Nyt museoitu muuntamo oli käytössä poikkeuksellisen pitkään, vuoteen 2014 asti. Ukkosen aiheuttamat tulipalot koituivat monien puumuuntamoiden kohtaloksi. Yläosan seinissä oleva noki on merkki läheltä piti -tilanteesta tässäkin rakennuksessa.

Uudessa tehtävässään muuntamo kertoo vierailijoille sähkönjakelun historiasta ja kehityksestä. Museomuuntamoon on liitetty malli korkeajännitelinjasta ja asiakastalouksiin lähtevästä pienjännitelinjasta. Sisällä on muuntaja, joka muuttaa korkeajännitelinjan 20 kilovoltin jännitteen asiakkaiden käyttöön sopivaksi 400 voltin jännitteeksi. Infotaulut valottavat muuntamoiden historiaa Suomessa ja videotallenne kertoo muuntamon matkasta Hämeenkoskelta uuteen kotiin.

Museomuuntamoon voi tutustua Elimäen kotiseutumuseon aukioloaikoina.
www.kotiseutumuseo.fi

Kaunis puumuuntamo sijaitsi Antti Maulan kotitilan pellon reunalla. Antin vanhemmat ostivat tilan ja muuttivat Porvolaan vuonna 1935. Silloin kylässä oli jo sähköt. 

– Sähkövirran tulo maaseudulle oli iso harppaus kehityksessä eteenpäin. Valo oli tietysti tärkeä asia, mutta myös sähkömoottorit yleistyivät nopeasti. Ne syrjäyttivät voimakoneina aikaisemmin käytetyt lokomobiilit eli puilla toimineet höyrykoneet ja petroolia tai bensiiniä käyttäneet maamoottorit. Viime vuosisadan alkupuolelta lähtien koottiin maatilojen tärkeimpiä tietoja hakuteoksiin. Näissä matrikkeleissa on usein maininta myös tilan voimakoneesta. Se oli tärkeä asia, kuvailee Antti Maula.

1 kommentti

Johanna Palmberg 30.5.2017 klo 15:35

Hieno asia että korjattin ja tuotiin museoalueelle, muistan muuntajat lapsuudestani

Jätä kommentti tästä artikkelista

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Sähkösopimuksiin tai asiakkuuteesi liittyvissä asioissa ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@ksoy.fi

*
*

Lisää luettavaa

Kaksi tyytyväistä toimitusjohtajaa – toinen siirtyy vapaille ja toinen luottavaisena verkkoyhtiön johtoon

Porin asuntomessut

Mitä uutta sisustuksessa ja valaistuksessa? – poimintoja Porin Asuntomessuilta

Sähköä sata vuotta 1992-2017 – sähkön rooli vahvistui suomalaisissa kodeissa

Sähköä sata vuotta 1967-1992 – sähkö oli saapunut viimeisimpiinkin koteihin

Sähköä sata vuotta 1942-1967 – sähköistys eteni sodan jälkeisenä aikana syvemmälle maaseudulle

Kymenlaakson Sähkö Oy

Seuraa Kymenlaakson Sähköä sosiaalisessa mediassa.

Kymenlaakson Sähkö Facebookissa Kymenlaakson Sähkö Instagramissa Kymenlaakson Sähkö Twitterissä Kymenlaakson Sähkö LinkedInissä Kymenlaakson Sähkö Youtubessa

www.ksoy.fi