Kymenlaakson Sähkö Oy Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta

Millainen olisi hiilivapaa Suomi – miten arki muuttuisi liki hiilivapaassa yhteiskunnassa?

Vaikka Suomesta tehtäisiin liki hiilivapaa yhteiskunta, tavallisen sähkönkuluttajan arki pysyisi silti aika lailla ennallaan. Eniten muuttuisi asioiden tekemisen tapa.

Saunotaanko Suomessa yhä samaan aikaan lauantai-iltaisin, jos yhteiskuntamme muuttuu hiilivapaaksi?

– Kyllä saunotaan, naurahtaa Jarmo Partanen, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston eli LUT:n School of Energy Systemsin johtaja, sähkötekniikan professori ja tutkija.

LUT vertaili erilaisia energiajärjestelmien tulevaisuusskenaarioita ja totesi, että uusiutuvaan energiaan perustuva, lähes omavarainen ja vahvasti sähköön nojaava järjestelmä on Suomelle kilpailukykyinen vaihtoehto ja toteutettavissa vuonna 2050. Sen avulla Suomi voisi täyttää kansalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet.

Tavallisen sähkönkuluttajan arki pysyisi silti aika lailla ennallaan. Eniten muuttuisi asioiden tekemisen tapa.

– Haasteet ovat isoja mutta ratkaisut toisaalta jo olemassa, Partanen painottaa.

Sähkölämmitys nousuun

Visiossa öljylämmityksestä olisi käytännössä luovuttu. Se ei liene uutinen, onhan valtiovalta kannustanut tähän suuntaan jo hyvän aikaa. Partanen visioi sähkölämmityksen yleistymistä mutta laajalla näkökulmalla. – Maalämpökin on sähkölämmitystä, jopa erinomaisen tehokasta sellaista, hän sanoo.

– Tarvitaan laitteet, tarvitaan energiaa. Maalämpöjärjestelmää käyttää sähkö, sillä pyöritetään lämpöpumppua. Noin kilowattitunnin panostuksella saat noin kolme kilowattituntia lämpöä, mikä on mainio hyötysuhde.

Puun poltto on niin ikään hiilineutraalia toimintaa, mutta siinä pulmaksi nousevat pienhiukkaset. Niiden syntyä ja määrää halutaan rajoittaa jo nyt. On siis valintakysymys, kuinka paljon puuta poltetaan jatkossa.

Liikenne on iso energiankuluttaja. Täyssähköautoilu onnistuu jo, jatkossa se yhä yleistyisi. Silti Partanen uskoo, ettei polttomoottorikaan katoa vielä aikoihin. Polttoaineet vain vaihtuvat biopohjaisiin. Myös synteettiset polttoaineet tulevat. Niitä on mahdollista valmistaa sähkön avulla ilman hiilidioksidista ja vedystä. Vedyn käyttö polttoaineenakin yleistynee siinä sivussa.

Uusia voimalahankkeita

Jotta visio 2050 muotoutuisi todellisuudeksi, tarvitaan ensin kansallinen tahtotila ja toiseksi sähköä – paljon sähköä. Partanen haarukoi, että Suomen sähköntuotanto pitäisi ensin kaksinkertaistaa, ja pian sen jälkeen olisi edessä triplaaminen. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma – saati fiktiota – vaan vaatii ainoastaan uuden tuotantokapasiteetin rakentamista.

Suomella ja muilla Pohjoismailla on myös yksi iso etu verrattuna Etelä-Euroopan auringossa kylpeviin maihin. Meillä tuulee. LUT:n laskelmat osoittavat, että uudessa energiantuotannossa tuulienergia on tuotantokustannuksiltaan edullisinta. Sen hinta jää alle 30 euron per megawattitunti. Vain jo olemassa olevat ydin- ja vesivoimalamme tuottavat sähköä halvemmalla.

Liikennepolttoaineiden osalta ratkaisu piilee hiilidioksidissa. Jos Suomen teräs-, sellu- ja muiden isojen tehtaiden vuosittain taivaalle päästämä valtava hiilidioksidimäärä valjastettaisiin synteettisten polttoaineiden tuotantoon, se kattaisi moninkertaisesti nykyisen liikenteen vuosittaisen energiankäytön.

– LUT:n visio 2050:n hintalappu nousee kymmeniin miljardeihin euroihin, mutta sen maksaisivat pääasiassa investoijat, eivät veronmaksajat, Partanen huomauttaa.

Verkot varmemmiksi

Sähköverkkoyhtiöille vision toteuttaminen toisi ison laskun. Jos sähköntuotanto halutaan kolminkertaistaa nykyisestä, verkot on rakennettava kestämään muutos. Työ kaatuu juuri verkkoyhtiöille, sillä ne vastaavat sähkönkulusta tuotanto- ja kulutuspaikkojen välillä.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen sanoo, että haaste tarkoittaisi niin kantaverkon vahvistamista kuin paikallista verkkorakentamista ympäri Suomen. Pylvänäinen havainnollistaa asiaa esimerkillä tuulivoiman tuotannosta:

– Parhaat tuulivoiman tuotantoalueet ovat rannikoilla ja pohjoisessa. Suurin kulutus taas on etelän kaupungeissa ja isoissa teollisuuslaitoksissa. Verkkojen täytyy yhdistää nämä toisiinsa luotettavasti.

Tätä rakentamistyötä verkkoyhtiöt ovat tehneet aktiivisesti viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien, satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain. Jos sähköntuotanto halutaan kuitenkin kolminkertaistaa nykyisestä, se aiheuttaa väistämättä korotuspaineita siirtohintoihin, Pylvänäinen ennakoi.

Äly laajaan käyttöön

Hiilineutraalissa tulevaisuusvisiossa iso osa kotitalouksista tuottaisi sähköä kuluttamisen ohella. Jo nyt aurinkosähkövoimalat yleistyvät pientaloissa nopeaan tahtiin. Entistä useampi talous myös myy ylijäämäsähköä omalle sähköyhtiölleen. Tämä aiheuttaa omat haasteensa verkolle.

Pylvänäinen haarukoi, että yksin Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n alueella kotivoimaloiden lukumäärä on tuplaantunut melkein joka vuosi. Vielä ei tosin puhuta valtavan suuresta myytävän sähkön määrästä, mutta kun aurinko- ja tuulivoiman pientuottajien määrä kasvaa, verkon hallinta korostuu.

Ratkaisu on älyn lisääminen verkkoon ja sen toimintoihin. Puhutaan ”älyverkosta”, tai käytetään tietokonemaailmasta tuttua sanaa ”alusta”. Tällaisessa kaksisuuntaisessa ja hajautetussa sähköverkossa erilaiset sähköntuottajat ja -kuluttajat toimivat rinnan omine laitteineen ja tavoitteineen.

Olennainen osa toimintaa on, että sähkön liikkeitä kyetään mittaamaan luotettavasti. Pylvänäinen sanoo, että jo nykyiset älymittarit osaavat mitata sähkön kulun kahteen suuntaan, joten kotivoimaloiden omistajille ei tältä osin ole tiedossa uusia investointeja.

– Kaiken kaikkiaan keskustelu tulevaisuudesta kannattaisi aloittaa kunnolla nyt, jotta voimme osaltamme luoda turvaa yhteiskuntaan. Meidän jokaisen on kannettava kortemme kekoon, Pylvänäinen summaa.

Lisää luettavaa

Olisiko jo sähköauton hankinnan aika? – mielipiteitä puolesta ja vastaan

Monipuolinen opas ilmalämpöpumpuista – käyttö, huolto ja säästöt

viilennä viisaasti

Viilennä viisaasti kesähelteillä – jos muu ei auta, ota koneet avuksi

Säädä koti kesäasentoon loma-ajaksi

Säädä koti kesäasentoon loman ajaksi – säästyt turhalta sähkönkulutukselta

Ekologinen aurinkosähkövoimala on yhä houkuttelevampi hankinta – mitä uutta on aurinkopaneeleissa?

Kymenlaakson Sähkö Oy

Seuraa Kymenlaakson Sähköä sosiaalisessa mediassa.

Kymenlaakson Sähkö Facebookissa Kymenlaakson Sähkö Instagramissa Kymenlaakson Sähkö Twitterissä Kymenlaakson Sähkö LinkedInissä Kymenlaakson Sähkö Youtubessa

www.ksoy.fi