Kymenlaakson Sähkö Oy Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta
Asiakkaana 20.5.2020

Asiakkaat kysyvät sähkön siirrosta

Sähköverkkoa kehitetään Suomessa voimakkaasti laissa säädettyjen toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi. Investointien suuruus ja siirtomaksut askarruttavat asiakkaita, ja vastaanotamme aiheesta paljon kysymyksiä. Usein kysyttyihin kysymyksiin vastaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen.

1. Mistä sähkön siirtohinta koostuu?

Sähkön siirtohinta eli verkkopalvelumaksu muodostuu sähkön siirron perusmaksusta (eur/kk), kulutetun energian mukaan määräytyvästä käyttömaksusta (snt/kWh) ja erilaisista veroista. Sähköstä maksetaan sähköveroja, joita ovat sähkön valmistevero ja huoltovarmuusmaksu. Lisäksi sähkön siirtohinta ja sähkövero sisältävät arvonlisäveron. Verojen suuruudesta päättää eduskunta. Sähkön siirtolaskusta noin puolet on veroja.

2. Mitä sähkönsiirtohinnalla eli verkkopalvelumaksulla saa?

Sähkön siirtomaksullasi varmistamme, että saat toimitusvarmaa sähköä pistorasiasta luotettavasti. Siirtomaksuilla huolehdimme sähköenergian siirtämisestä sähkön tuottajalta sähkön käyttäjille, sähköverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta, sähkön kulutuksen mittauksesta, vikapalvelusta 24 tuntia vuorokaudessa ja sähköverkon vikojen korjauksesta kaikissa olosuhteissa.

 

Miehikkälän sähköasema.

3. Mistä siirtohinta- eli verkkopalvelumaksujen erot eri yhtiöiden välillä johtuvat?

Verkkoyhtiön kustannuksista valtaosa syntyy sähköverkon kunnossapidosta, sähköverkon häiriöiden hoidosta sekä verkon uusimis- ja toimitusvarmuusinvestoinneista. Maaseudulla on pitkät etäisyydet ja tarvitaan paljon sähköverkkoa yhtä asiakasta kohden, minkä vuoksi verkon toimintakuntoisena pitämisen välttämättömät kustannukset ovat suuremmat per asiakas kuin tiivisti asutuilla kaupunkialueilla. Kaupunkialueilla kustannuksia on jakamassa viisinkertainen määrä asiakkaita verrattuna Etelä-Suomen maaseutualueisiin. Verkon toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit, etenkin maaseudulla, ovat lisänneet painetta siirtohinnan kasvattamiseen, jotta verkoston uusiminen toimitusvarmaksi on lain asettamassa aikataulussa mahdollista.

4. Miten sähkönsiirtoyhtiöitä ja hinnoittelua valvotaan?

Verkkoyhtiöitä valvoo Energiavirasto, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa hinnoittelun kohtuullisuus ja yhtiön toimintaedellytykset. Investointien riittävyyttä ja tarpeellisuutta seurataan kehittämissuunnitelman avulla. Kaikki verkkoyhtiöt tekivät Energiavirastolle verkon kehittämissuunnitelman ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja ovat sen jälkeen raportoineet toteuttamistaan kehittämistoimista virastolle kahden vuoden välein.

5. Mitä etua asiakkaalle on verkkoyhtiön paikallisesta omistuksesta?

Verkostoinvestoinnit tehdään aina paikallisesti, ja samalla ne tuovat työtä verkkomme kuntien alueille. Kuntaomisteisena yhtiönä meidän roolimme on myös tuottaa kunnille vakaata tulosta kohtuullisilla siirtomaksuilla sekä lisäksi mm. tukea toimialueemme hyvinvointia ja elinvoimaa. Paikallinen omistajuus tarkoittaa myös sitä, että omistaja tuntee yhtiön toimintaympäristön ja pystyy huomioimaan sen mahdollisuudet ja haasteet toiminnassaan.

Kymenlaakson Sähköverkko uusii ja ylläpitää sähköverkkoa huomioiden alueemme asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet tuotannon, teollisuuden sekä kotitalouksien kannalta. Tulevaisuudessa sähkön merkitys korostuu hiilineutraalissa energiatuotannossa, ja verkkoyhtiön tehtävä on varmistaa paikallisesti, että sähköverkot ovat tähän muutokseen valmiita.

6. Onko Kymenlaakson Sähköverkon siirtomaksuihin näkyvissä korotuksia?

Olemme viimeksi korottaneet siirtohintoja 2018 alussa, eli siirtohinnat ovat jo kolmatta vuotta samalla tasolla. Haluamme pitää hinnoittelun vakaana, eikä meillä ole tehtyjä päätöksiä hinnankorotuksista. Sähkömarkkinalakiakin on esitetty kehitettävän siihen suuntaan, että voimme jatkaa pitkäjänteisesti nykyisellä hintatasolla.

Yksi syy maltilliselle siirtohintojen kehitykselle on ollut, että olemme aloittaneet investoinnit verkon uusimiseen hyvissä ajoin 2000-luvun alkupuolella, jolloin vuosittaiset investoinnit ovat pysyneet kohtuullisina, eikä tarvetta jatkuville hinnanmuutoksille ole ollut.

7. Kuinka verkostoinvestoinnit näkyvät asiakkaille?

Asiakkaiden kokemat viat ovat vähentyneet jatkuvasti viime vuosien aikana, mikä on seurausta tehdyistä toimitusvarmuutta parantavista investoinneista. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä muutoksesta voidaan mainita vuonna 2019 tapahtunut Aapeli-myrsky, jonka aiheuttamien sähkökatkojen määrän on todettu olevan investointien ansiosta alle puolet verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen.

Keskeytysaikaa on pystytty vähentämään myös ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Käyttökeskuksessamme järjestelmät ovat maailman huippuluokkaa, ne pystyvät mm. itsenäiseen vianrajaukseen. Lisäksi haemme koko ajan uusia keinoja vikojen ennakointiin, ja tätä varten olemme testanneet esimerkiksi droneja, joiden avulla viat löytyvät nopeammin.

Lisää luettavaa

Triplan K-kauppias Petri Miettinen

Hyvä asiakaspalvelu sujuvoittaa asiointia niin vähittäiskaupassa kuin sähkön ostamisessakin

Kivelän navetta

Onnellisten lehmien navetta – edistyksellistä tilanpitoa ja vakaahintaista sähköä

Tienpitäjä tarvitsee edullista sähköä ilman riskejä

KSOY yritysmyynti

Sähkönhankinta yrityksille on pitkälle räätälöityä palvelua

Palvelut toimivat ja etätyöt sujuvat korona-aikana KSOY:ssä

Kymenlaakson Sähkö Oy

Seuraa Kymenlaakson Sähköä sosiaalisessa mediassa.

Kymenlaakson Sähkö Facebookissa Kymenlaakson Sähkö Instagramissa Kymenlaakson Sähkö Twitterissä Kymenlaakson Sähkö LinkedInissä Kymenlaakson Sähkö Youtubessa

www.ksoy.fi